Äiti on tänään väsynyt

Vanhemman uupumus on edelleen tabu – sen normalisoimiseksi on tehtävä hartiavoimin töitä. Sillä, usko tai älä, on taatusti tavallisempaa  että vanhempi kokee jossain vaiheessa noin 18 vuotta kestävää kasvatusprosessiaan uupumusta  kuin että selviää (jokaisen) lapsen kasvatustaipaleesta kokien pelkkää onnea, onnistumista ja euforiaa.

Vajaa kaksi vuotta sitten tapahtui useampi perhesurma. Ne herättivät minut miettimään, miten me voisimme ihmisinä ja vanhemina tukea toisiamme niin, ettei kenenkään vanhemman tarvitsisi enää tehdä niin onnetonta tekoa. Jutellessani aiheesta muiden äitien kanssa, sai yksi äiti sanottua ääneen: ”Kyllä mulla ainakin on tullut se musta hetki huutavan vauvan kanssa, kun ajattelin, että tää loppuu vaan jos heitän tän lapsen parvekkeelta alas. Silti siitä ajatuksesta ois ollu tosi pitkä matka tekoon.” Tätä kommenttia seurasi hiljainen nyökyttely. Jokainen meistä tiesi sen mustan mielentilan, kun unettomuutta huutava kroppa yhdistetään epäonnistumisen, riittämättömyyden, pettymyksen, itsevihan ja uupumuksen tunteisiin.

Koskaan ennen vanhemmuus ei ole ollut niin yksinäistä kuin nyt. Työt ovat kaupungeissa – isovanhemmat jäävät maalle. Eläkeikä on korkea – isovanhemmat ovat vielä töissä. Syitä on varmasti paljon,  mutta kauas ollaan menty siitä, kun isovanhemmat ja naapurit osallistuivat lähes päivittäin lapsiperheen arjen pyöritykseen. Siinä oli se tukiverkosto vanhemmille ja lapselle – vanhempi sai välillä hengähtää, ja purkaa päivän murheet kahvikupin äärellä jutellen. Onneksi tällaista yhteisöllisyyttä on edelleen olemassa, mutta se ei kata läheskään kaikkia perheitä.

Koskaan ennen vanhemmuus ei ole aiheuttanut niin paljon paineita kuin nyt. Sosiaalinen media täydellisine sisustuskuvineen luo valtavat paineet ja epäonnistumisen tunteet. Kerran otin itse kuvan meidän keittiönpöydästä, kun siinä oli pöytäliina ja nätti kattaus. 99,9% ajasta siinä ei ole pöytäliinaa, vaan pöydän pinta on kuorrutettu tahmeilla mehuläikillä, liiskaantuneella muovailuvahalla, kaikella epämääräisellä sälällä, likaisilla astioilla ja tyhjlllä leipäpusseilla.  Näin sosiaalinen media kuin huomaamatta luo painetta näyttää, että meilläkin on siistiä ja hienoa. Ja samalla nousee entisestään kynnys sanoa, että hukun tähän kaaokseen, voiko joku tulla auttamaan.

Näistä pohdinnoista sai alkunsa Tukiverkosto-palvelu. Palvelu pilotoidaan Salossa, ja sen takana on MLL:n Halikon yhdistyksestä neljän naisen tehotiimi. Palvelu on luotu kaikenikäisten lasten vanhemmille – meillle saa soittaa yhtälailla unettoman vauvan vanhempi kuin teinistään hulestunut vanhempi. Tukiverkoston puhelimeen ja sähköpostiin vastaa MLL:n Varsinais-Suomen piirin päivystäjä, joka välittää tukipyynnön meidän vapaaehtoisillemme. Joku heistä saapuu auttavaksi kädeksi ja kuuntelevaksi korvaksi mahdollisimman pian – samana päivä ainakin, jopa parin tunnin sisällä. Vapaaehtoinen voi käydä kylässä muutaman kerran asiakkaan niin halutessa. Vapaaehtoisella on olemassa ajantasainen tieto lähialueen lapsiperheiden palveluista, joten asiakkaan halutessa vapaaehtoinen auttaa palveluiden pariin. Vapaaehtoisen tavoite on auttaa vanhempaa sellaisissa asioissa, mitkä hän itse haasteeksi kokee. Yksinäisen äidin kanssa lähdetään yhdessä perhekahvilaan, rahahuolien kanssa taas suunnataan vaikka pankkiin tai sosiaalitoimeen – valvovan vauvan äidille annetaan päiväunet.

Tukiverkoston vapaaehtoisina on aivan huikeita naisia. Heidät on koulutettu, tarkkuudella tehtävään sopiviksi valittu ja he ovat luonnollisesti vaitiolovelvollisia. Nämä naiset muodostavat ja mahdollistavat sen tukiverkoston jokaiselle alueensa vanhemmalle. Tukiverkoston tavoite on parantaa perheiden hyvinvointia, auttaa ja tukea matalalla kynnyksellä. Toivomme, että apuamme uskalletaan pyytää!

Tukiverkosto on, koska:

  • kenenkään ei tarvitse selvitä yksin
  • jaettu taakka on kevyempi kantaa
  • juttuseuraa ja apua voi tarvita heti, eikä vasta päivien tai viikkojen kuluttua
  • vanhemmuudessa jokainen tarvitsee joskus vertaistukea ja apua.

– Annu Niinistö, MLL-aktiivi
Kuvat: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

2 thoughts on “Äiti on tänään väsynyt

  1. Tukiverkosto-palvelu on hieno lisä MLL:n moninaiseen palvelukokonaisuuteen. Haluan kuitenkin nostaa tässä esille huoleni siitä, että tässäkin tekstissä (ehkä myös palvelua suunniteltaessa) on unohdettu pieni mutta yhtä tärkeä vähemmistö, isät. Isä voi yhtälailla olla väsynyt ja yhtälailla isät tarvitsevat tukiverkostoja oman jaksamisensa tueksi. Enkä pelkästään tarkoita niitä isiä, jotka ovat kotona, vaan ihan kaikkia isiä. Olisi hienoa lukea joskus, että ”tukiverkoston vapaaehtoisina on aivan huikeita naisia ja miehiä”. En siis yhtään halua ottaa mitään kunniaa tai osuutta äideiltä, haluan vain esittää, että lapsella on mitä todennäköisimmin kaksi vanhempaa.

    Tykkää

    • Hei! Puhun tässä naisista toimintaa pyörittävinä vapaaehtoisina, koska valitettavasti emme ole yhtään miestä vapaaehtoiseksi Salossa tähän toimintaan saaneet. Toivotaan, että tämä jossain vaiheessa korjaantuu.😊 Isien puhelut ovat toki yhtä tervetulleita kuin äitien!! Toiminta on tarkoitettu ehdottomasti kaikkien vanhempien tukemiseen sukupuolesta riippumatta. Kun tätä palvelua alettiin luomaan, halusin (äitinä, äitipuolena ja yh-isän puolisona) huolehtia juuri siitä, että palvelu kattaa kaikenlaiset vanhemmat. Tukiverkosto kun pitää olla mielestäni yhtälailla teinin isällä kuin pikkuvauvan äidillä, uusperheen isäpuolella ja uhmaikäisen äitipuolella. Jokaisella vanhemmalla.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s