Apua, en osaa leikkiä!

Taannoin kotimatkalla bongasin pari nuorta aikuista miestä pellon reunassa pelleilemässä. He polkivat jaloillaan jäätä yrittäen saada sitä rikkoutumaan. Heillä näytti olevan hauskaa. Iltapäivän aurinko valaisi kilpaa heidän hymyjensä kanssa. Minuakin hymyilytti.

Muistan lapsuudesta sen tunteen, kun pakkasyön jälkeen koulumatkalla osui kohdalle jäätynyt vesilätäkkö, jonka pintaa kukaan ei ollut vielä ehtinyt rikkoa. Minulla ei ole vieläkään mitään käsitystä siitä, että miksi jään rikkominen oli niin hauskaa, mutta sitä se totisesti oli. Ja on edelleen. Vieläkin saatan sopivan hetken tullen käydä rikkomassa jäätyneen vesilätäkön pinnan. Tietenkin niin, ettei kukaan näe. Salaa.

Mutta miksi salaa? Koska se on lapsellista? Mitä pahaa lapsellisessa sitten muka on?

Maailmassa pitäisi olla enemmän leikkiä, naurua ja iloa. Myös meidän aikuisten maailmassa.

mies_ja_poika_15x10

”Jokainen työ, joka tulee tehdä, sisältää jotakin hauskaa. Etsi se hauska ja työ muuttuu leikiksi.”

– P.L. Travers, Maija Poppanen

Saan itseni kiinni välillä perinteisten sukupuoliroolien värittämästä ajatusmallista, jossa vain miehet voivat aikuisenakin pelata ja leikkiä. ”Miehet ovat ikuisia lapsia” on varmaankin tuttu sanonta monelle. Naisen täytyy sitten olla se järkevä vanhempi, joka hoitaa kaiken muun paitsi ne hauskat jutut. Hauskat jutut tehdään isän kanssa. Enkä minä edes osaa leikkiä.

Onneksi omat ajatusmallit ovat uudelleenohjelmoitavissa. Äitikin nimittäin voi olla hauskaa seuraa. Olen esimerkiksi opetellut lukemaan lapsille iltasatuja. Ja tiedättekös, hehän ovat olleet innoissaan siitä! Yhteiset tanssituokiot ovat olleet myös hitti perheessämme. Tyttäreni on alkanut kiinnostua nukkeleikeistä. Minäkin yritän opetella. Yritän myös opetella ajatusta siitä, että voin ihan hyvin olla yhtä aikaa sekä vakavasti otettava vanhempi että hauska äiti. Ja minäkin osaan leikkiä.

Lapsuuden leikit ovat päässeet unohtumaan vuosien varrella. Onneksi apua ja leikkivinkkejä on löytynyt esimerkiksi MLL:n Vanhempainnetistä. Sanotaan, että leikki on lapsen työtä ja tärkeää lapsen kehityksen kannalta. Minä sanon, että leikki on tärkeää myös aikuiselle. Kun saa päästää mielikuvituksensa valloilleen ja löytää yhteyden omaan sisäiseen lapseensa, on aikuisen arkikin piirun verran hauskempaa.

”Emme lopeta leikkimistä sen johdosta, että vanhenemme – vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen.”

– Herbert Spencer

Leikkisää talven jatkoa kaikille, Maria

Kuvat: MLL/Matti Matikainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s