Laatikkoleikki vai iloinen sekamelska?

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoimintahankkeemme osallistui Mahdollisuuksien tori -tapahtumaan 20.9.2015, jossa tänä vuonna teemana oli yhteisöllisyys. Tapahtumassa kiinnitin huomioni lapsiin. Lähdin pohtimaan sitä, miten lapset huomioivat ja kokevat monikulttuurisuuden.

Me aikuiset olemme luoneet monikulttuurisuuslaatikon, johon mielellämme laitamme kaiken erilaisen ja poikkeavan. Ihmisen ajattelu ja maailman jäsentäminen vaatii jossain määrin tätä laatikkoleikkiä, koska muutoin maailma vaikuttaa monimuotoisuudessaan helposti kaoottiselta. Laatikoissa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta kun näille laatikoille aletaan asettaa arvoja ja stereotypioita, tilanne muuttuu. Osalle meistä monikulttuurisuuslaatikko näyttäytyy eksoottisena ja kiinnostavan, jonakin, jota on kiva kokeilla ja johon haluaa tutustua. Osalle taas tuo laatikko on pelottava mörkö, joka halutaan sulkea pois omasta elinympäristöstä.

Mutta entä lapset? Jo sana monikulttuurisuus on niin monimutkainen ja vaikea lausua, että se tuskin ottaa paikkaa lasten päivittäisessä kanssakäymisessä. Arjessa lapsi tuskin kohtaa monikulttuurista ryhmää, vaan Liisan, Mohammedin, Matiaksen ja Aidan. Lapsi ei ole luonnostaan ennakkoluuloinen. Lapsi toki kiinnittää huomiota erilaisuuteen, saattaa suhtautua siihen varauksella ja hämmästellen, mutta kuitenkin ennakkoluulottomasti.  Lapsi ei arvota erilaisuutta, arvot lapsen ajatteluun istutamme me aikuiset.

Mahdollisuuksien torilla minulle siis avautui mahdollisuus tarkkailla lapsia. Miten lapset tarkkailivat ja ottivat osaa monikulttuurisessa ympäristössä, jossa heille tarjoiltiin erilaisuutta niin maku-, kuulo- kuin näköaistienkin välityksellä? Omien huomioideni pohjalta lapset ottivat osaa seuraamalla ja osallistumalla aktiivisesti. Lapset tanssivat musiikkiesityksen tahdissa, taputtivat mukana, leikkivät temppuradalla ja maistelivat leivonnaisia. Tämän toiminnan kautta he kohtasivat monikulttuurisuuden, joka heille loppujen lopuksi näyttäytyi luultavasti vain leikkinä, musiikkina ja herkkujen maistelemisena. Luultavasti jos olisimme

kysyneet lapsilta itseltään (minkä lupaan seuraavaksi tehdä!), he olisivat kertoneet tapahtumasta, jossa leikittiin, kuunneltiin musiikkia ja syötiin herkkuja. Siis ihan tavallisia asioita.

Annu, Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminnanhankkeen koordinaattori

Kuvat Mahdollisuuksien torilta Turun päivänä 20.9.2015

Blogiin_1 Blogiin_2 Blogiin_3 Blogiin_4 Blogiin_5

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s