Perheiden taiteiden yö kiinnosti Laitilassa ja Turussa

Torstai-iltana iloittiin Perheiden taiteiden yössä niin Turussa perhetalo Heidekenillä kuin 50km Turusta luoteeseen Laitilassa. Laitilassa Mukulavintin pihapiirissä MLL:n Laitila paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa järjesti lapsiperheille ilmaistapahtuman nyt toista kertaa.

Laitilan Perheiden taiteiden yöstä tuli hyvää palautetta äideiltä sekä isiltä, ja lapset olivat kyselleet illalla, milloin tänne tapahtumaan tullaan uudestaan. 200 osallistujaa nautti hauskasta illasta ja taiteellisesta tunnelmasta.

Uutena ohjelmassa tänä vuonna oli sormivirkkaus, tanssiohjausta, rintamerkkien ja lettien tekoa, PokémonGo-lure ja paikallisen musiikkiopiston esitys. Viime vuodesta tapahtumaan jäi nalleneuvola, linnunpönttöjen nikkarointia sekä kasvomaalausta ja pomppulinna.

IMG_7874

Annika Iskala ohjasi ja opetti tanssia lapsille Mukulavintin parkkiksella

IMG_7878

Laitilan Talorakenne lahjoitti materiaalit pieten linnunpönttöjen rakentamiseen. 

IMG_7879

Anna letitti koko illan lapsille huikeita lettejä, kuulemma taisi sormet olla kipeät illan päätteeksi!

IMG_7884

Pihassa riitti paljon tyhjää tilaa piirtää katuliiduilla taideteoksia.

IMG_7889

Käsivirkkauksessa virkattiin toooosi pitkä yhtenäinen lanka, joka kiersi lopulta koko talon ympäri!

Turussa tapahtuman teemana oli ”taideolympialaiset” Rion olympiakesän kunniaksi. Lapsivieraat saivat heti portilla kaulaansa olympiamitalin sekä passin, johon pääsi keräämään oikean väriset olympiarenkaat eri ohjelmapisteistä. Ohjelmapisteitä oli mm. Turun 4H-yhdistyksen digitarina- ja taidepaja, perheliikuntanopan rakentelu, kehupuu sekä taidenäyttely.

Illan aikana esiintymislavalle nousivat Samba Cariocan lapsiryhmät, Turun Suzukikoulun oppilaita soittaen ranskalaista musiikkia, sekä Eikka Ekoveikka -teatteriesitys nauratti alkuillasta ja Turun Rock Academyn huikeat bädit säestivät elokuista iltaa.

Perheiden taiteiden yö 2016 tekijät

Perheiden taiteiden yötä oli tekemässä monipäinen joukkue, jonka vaatetti Turun Paavo Nurmi Games ja Bilar. Mukana MLL:n lisäksi oli mm. Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala, V-S Lapset, Turun 4H-kerho, Livia opiskelijat ja Turun lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä Turun seudun yksinhuoltajat. 

Perheiden taiteiden yö 2016_KuvaajaMaaritSalminen 127

Samba Carioca kutsui yleisöä mukaan tanssimaan heti tapahtuman alussa. 

Perheiden taiteiden yö 2016_KuvaajaMaaritSalminen 250

Yleisö nautti sateettomassa, mutta lämpimässä säässä esityksistä pihalla mattojen päällä istuen.

Perheiden taiteiden yö 2016_KuvaajaMaaritSalminen 283

Turun Suzukikoulun oppilaat soittivat opettajiensa kanssa ranskalaista musiikkia pianoin, kitaroin, selloin ja viuluin sekä lauloivat mukana.

Perheiden taiteiden yö 2016_KuvaajaMaaritSalminen 333

Turun Lahjantyttöjen Maalarit ilahduttivat hauskalla maalaritanssillaan. Ja miten ihanat vaatteet maalareilla olikaan!

Perheiden taiteiden yö 2016_KuvaajaMaaritSalminen 386

Onnenruletista sai palkinnon jokaisella pyöräytyksellä. Palkinnot lahjoitti lukuisat yhteistyökumppanit, jotka saivat aikaan panostuksellaan satoja riemun kiljahduksia Heidekenin sisällä. Kiitos!

Perheiden taiteiden yö 2016_KuvaajaMaaritSalminen 560

Leikkipihalla sai tehdä aikuisen kanssa oman liikuntanopan Marakatin naisten ohjauksessa.

Perheiden taiteiden yö 2016_KuvaajaMaaritSalminen 625

Niin kuin Mukulavintin piha, myös Heidekenin asfalttipiha muuntautui yhdeksi isoksi taideteokseksi.

Perheiden taiteiden yö 2016_KuvaajaMaaritSalminen 648

Kehupuu-pajassa vanhemmat kehuivat lapsiaan ja kirjoittivat kehut lehdelle. Lopuksi lapset kiinnittivät lehtensä puuhun, ja näin syntyi yksi iso kehulehvistö. Vau!

Kiitos kaikille Laitilan ja Turun Perheiden taiteiden öiden osallistujille ja toteuttajille! Ensi vuonna Heidekenillä onkin jo 10. Perheiden taiteiden yö, ja Laitilassa odotetaan jo nyt kolmatta tapahtumaa.

Me ja maailma

Maailma pienenee koko ajan, kun ihmiset ja tieto siirtyvät nopeammin ja helpommin paikasta toiseen. MLL:n toiminnassa olemme myös ottaneet huomioon tämän muutoksen. Meiltä Varsinais-Suomesta on yhteys Turkkiin, sillä tarmokas työkaverimme Hatice on kotoisin sieltä. Siksi pelottavat uutiset Turkista tuntuvat meistä paljon läheisimmiltä, kuin ehkä muuten tuntuisivatkaan.

Minulle nämä uutiset ovat viime aikoina tulleet vielä enemmän iholle. Keväällä sain mahdollisuuden tutustua Haticen synnyinkaupunkiin ja koko sukuun, sillä saimme Haticen kanssa kutsun Turkkiin tulla kertomaan MLL:n toiminnastamme opiskelijoille kahteen yliopistoon Adanan alueella lähellä Syyrian rajaa. Jos Hatice ei olisi ollut meillä piirillä töissä, ei turkkilainen yliopisto varmaankaan olisi keksinyt kutsua meidät kertomaan suomalaisesta kansalaistoiminnasta heidän opiskelijoilleen. EU:n rahoittaman Erasmus-ohjelman avulla kiersimme yhdessä saksalaisen vastaanottokeskuksen työntekijän kanssa kertomassa monikulttuurisesta työstämme turkkilaisille opiskelijoille, tutkijoille, päättäjille sekä virkamiehille.

kuva 1

Pidimme saksalaisen kanssa yhdessä niin monta esitelmää eri yleisöille, että viimeisenä päivänä osasin jo ulkoa saksalaisten supertehokkaat systeemit ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, ja keinot saada maahanmuuttajat parissa viikossa sisään saksalaiseen työelämään. Tämä oli kätevää, sillä näin meidän ei tarvitse lähteä Saksaan oppiaksemme heidän systemaattisuudesta ja pitkän kokemuksen mukanaan tuomista käytännön ratkaisuista. Esimerkiksi opin, että kaikille maahantuleville miehille annetaan omalla kielellään kirjoitettu vaaleansininen tiedote ja naisille vaaleanpunainen, joissa kerrotaan erittäin konkreettisesti naisten ja miesten tasa-arvoisesta kohtelusta Saksassa ja kerrotaan mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Ei voi ainakaan väittää, ettei tiennyt asioista, kun saa heti paperin käteensä, missä asioista puhutaan selkeästi ja suoraan.

kuva 2

En pysynyt laskuissa kuinka monta sataa opiskelijaa kohtasimme matkamme aikana, mutta paljon heitä oli! Useampi heistä toivoi voivansa tulla Suomeen Erasmus-ohjelman kautta harjoittelijoiksi meille. Tietenkin Saksan oli monelle kiinnostavampi, kun suurella osalla nuorista on siellä jo sukulaisia tai tuttuja.

kuva 3

Onni-nalle oli tietenkin mukana maailmalla kanssamme. Annoimme muun muassa Suomen kunniakonsulille yhden Onnin, kun hän kahtena päivänä oli mukana ohjelmassamme.

kuva 4

Tapasimme paljon Adanan-kaupungin korkeita virkamiehiä ja päättäjiä. Tässä ojennan Onni-nallen Huseyin Comulle, joka on Suomen kunniakonsuli, kuuluisa Adanalainen liikemies,

kuva 5

En usko, että kuulijamme pääsivät kärrylle siitä mitä kaikkea MLL tekee. Itse nimikin taisi olla aika vaikea, kun lehdessä luki Monnerheim eikä Mannerheim. Tärkeintä on kuitenkin, että saimme viestittyä kansalaisjärjestötyön tärkeydestä ja voimasta, kuten isien kasvavasta roolista lasten elämässä. MLL:n tapaista organisaatiota kaivataan kaikkialle maailmassa, mutta ehkä meidän suomalaisten tarve jaetulle yhteisöllisyydelle on kuitenkin vielä isompi kuin vaikkapa turkkilaisten.

Minulle suurin anti koko matkastamme oli kuitenkin Haticen suvun kanssa asuminen ja eläminen arjessa. Sellaista yhteisöllisyyttä en ole koskaan aiemmin kokenut, vaikka tulenkin suomenruotsalaisesta suvusta, jossa vaalitaan suvun yhteisöllisyyttä.  Vaikka asuimmekin aivan Adanan keskustassa kerrostalossa, henki oli kuin vanhassa kylässä, jossa sukulaiset asuvat vierivieressä. Ei ole väliä ovatko talot vierekkäin tai asunnot päällekkäin. Yhtä hyvin yhteisöllisyys toimii kerrostalossa kuin maaseudulla, jos niin vain halutaan.

2016-05-04 13.30.06

Kun maailma vilisee pelottavia uutisia ja joskus tuntuu vaikealta uskoa tulevaisuuden valoisuuteen, me ihmiset kuitenkin rakennamme lähipiirissämme koko ajan huomista toiveikkain mielin. Ja siitä on vahingossa jäänyt todistusaineistoa matkaseurueemme yhteiskuvassa, jossa taustalla näkyy Adanan tunnus. (Tarkkaavainen voi myös bongata kaksi onnellista morsianta…)

kuva 7

Matkaterveisin Turkista,

Janina
MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja

Naisellisia kesäpuhteita

Näin elokuussa on aika tehdä katsaus hiipuvaan kesään: Tuoksuuko teillä mäntysuopa? Onko pakastimessa kymmenen kiloa tarkasti perattuja mansikoita? Kukoistavatko parvekkeella koko suven huolella hoivatut amppelit ja yrttitarha? Meidän suomalaisten perheenäitien kesäänhän kuuluu monta naisten mukaviksi – ja pakollisiksi – miellettyä kesäpuhdetta. Oma to do -listani on lojunut keskellä keittiön pöytää huhtikuusta asti. Nyt tuo armoton käskykokoelma on luumusoseessa ja ketsupissa, eikä siihen ole ilmestynyt yhtään tarraa tai hymynaamaa.

Itselläni kaikki alkaa keväällä iänikuisesta ikkunanpesun välttelemisestä, josta saa tehtyä halutessaan lähes taidetta. Menisikö ”vielä näkee läpi” -motolla tänäkin vuonna? Jos nyt tartun tuohon marttojen suosittelemaan nihkeään rättiin, niin tunnin päästä joku on kuitenkin vetänyt ruutuun nihkeällä sormella nimikirjaimensa. Ja vielä viimeisenä ässänä hihasta: ”Asuuhan täällä muitakin, jotka osaavat laittaa ämpäriin vettä ja fairya!” Ikkunanpesudilemmasta revitty henkinen kuormittuminen saattaa olla jopa suurempi kuin fyysinen rasitus, joka pesu-urakasta seuraisi. Mutta hei, olen keksinyt pari pirkkaniksiä, joita olen jakanut ystävilleni pyytämättä ja ilmaiseksi: ”Keittiön kaappien ovissa olevat tahrat eivät näy niin selvästi, kun suuri osa päivänvalosta suodattuu harmaiden lasien läpi.” Ja: ”Kutsu ystävät kylään pilvisenä päivänä. Silloin ikkunoissasi oleva lika ei paljastu.” Saa käyttää.

Edellisten sukupolvien naisille kesä ei ehkä tullut ilman mattopyykkiä, kauniita kukkaistutuksia ja marjojen noukkimista ja hilloamista. Onko surullista, jos polvesta toiseen siirtyneet etevien emäntien kesäperinteet katkeavat juuri minun kohdallani? Onko kuitenkin parempi, jos meidän perheessä käytetään tänäkin kesänä aikaa ja voimavaroja enemmän lasten kuin kukkien hoivaamiseen? Mansikat eivät maailmasta lopu talvellakaan, mutta voimat loppuvat, jos tähtää täydelliseen. (Pakko mainita: mieheni ja poikani kävivät mattopyykillä. Huippua!)

Nyt kun minulla on kahdeksan kuukauden ikäinen tytär, voin miettiä kesäistä työleiriä ja naisten sukupolviketjua myös eteenpäin. Onkohan tyttärelläni aikuisena pakastin täynnä mansikkaa ja mustikkaa? Peseekö hän vierastäkit ja -tyynyt aina heinäkuisin? Voihan olla, että hänelle annetaan mitali koko kaupungin komeimmista pioneista. Toivon, että tyttärelläni on levollinen mieli itsensä kanssa, vaikka  hommat hoituisivat vähän sinnepäin tai ne hoitaisi joku muu. Päättipä hän tehdä niin tai näin, hän on varmasti ihana nainen – vaikka olisikin tullut vähän äitiinsä.Leppoisaa elokuuta sinulle,
Anna

P.S. Eikö nyt ole krysanteemien aika? Jos saisi ruokakaupasta ostettua semmoisen liilan tuohon parvekkeen pöydälle.

Paluu MLL:n tekijäksi, nyt työntekijänä

Aloitin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina toukokuun alussa. Tähänastisen työurani olen tehnyt pääasiassa kuntapuolella terveydenhuollossa. Oli innostavaa ja mukavaa päästä mukaan tähän hienoon MLL:n porukkaan!

WP_20160627_15_13_25_Pro

Vastaan ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan koordinoinnista ja lisäksi myös Perhekummi-toiminta kuuluu osittain minun työkuvaani. On mielenkiintoista olla vapaaehtoistoiminnassa mukana työntekijän roolissa, 2000-luvun alussa kun olin itsekin vapaaehtoisena Lasten ja nuorten puhelimen – päivystäjänä MLL:ssä. Vapaaehtoisena toimiminen oli erittäin mukavaa ja monta kertaa sain kokea, kuinka todella tärkeää antamani aika oli lapsille ja nuorille.
WP_20160627_09_46_15_Pro

Olen täällä MLL:ssä tavannut aivan upeita vapaaehtoisia, jotka pystyvät ja haluavat antaa aikaansa sitä tarvitseville. On ollut ilo olla auttamassa maahanmuuttajaäitejä saamaan suomalaisia äitejä ystävikseen. Ystävyyssuhteet ovat kaksisuuntaista kotoutumista parhaimmillaan.

Jokaisen vapaaehtoisen panos on tärkeä, jotta mahdollisimman moni saisi apua kauttamme. Haluan olla tukemassa vapaaehtoisia, kun he tekevät tuota tärkeää työtä. Uuden työn myötä olen saanut myös monia mukavia työkavereita lisää.

WP_20160602_08_14_55_Pro

Nyt on aika nauttia Suomen suvesta! Toivotaan aurinkoisia päiviä ja jokaiselle juuri sitä, millä saa itselleen ja läheisilleen hyvän mielen.

Nina

Nina on MLL:n Varsinais-Suomen piirin uusin työntekijä, joka aloitti vapaaehtoistoiminnan koordinaattina keväällä 2016. Ninan työnkuvaan kuuluu Ystäväksi maahanmuuttajaäidille – ja perhekummitoiminnan koordinointi.

Keskikesän perhejuhla mökillä

Myös minulle, kuten niin monelle muullekin, ainut oikea juhannus on mökkijuhannus. Tänäkin vuonna kokoonnuimme yhteen lähisuvun ja ystävien kera äitini mökille. Parhaimmillaan meitä oli paikalla yhtä aikaa yksitoista aikuista ja yhdeksän lasta. Voitte vain kuvitella, että vilinää ja vilskettä riitti!

Lapset ja aikuiset pelasivat yhdessä sulkapalloa ja pesäpalloa. Kaivettiin matoja ja käytiin kalassa läheisellä joella. Saunottiin, uitiin ja grillattiin. Kaiken yhteisen puuhastelun ohessa vaihdettiin kuulumiset ja keskusteltiin henkeviä aikuisten kesken. Oli mukavaa, kun niin moni läheinen oli paikalla yhtä aikaa. Lasten pientä keskinäistä nahistelua lukuunottamatta keskikesän juhla sujui kaikkiaan varsin leppoisissa merkeissä.

maria juhannus1Luonnon kukoistaessa oli hyvä tehdä pieniä löytöretkiä lasten kanssa.

Tänä vuonna juhannus tuntui poikkeuksellisen lystikkäältä myös sään puolesta. Aurinkoa ja lämpöä riitti. Saimme kuopuksenkin päiväunille vapaaehtoisesti, ihme kyllä, sillä niin paljon ulkona puuhastelu isompien lasten kanssa vei energiaa. Kyllähän se niin on, että aktiivisella elämäntavalla myös uni maittaa.

maria juhannus2

Mummin reipas apulainen.

Juhannuksen juhlintaa varjostivat hieman lähipiirissä tapahtuneet sairastumiset ja muut huolet. Päätimme kuitenkin, että lasten takia murehditaan niitä vasta juhannuksen jälkeen. Tämä sai minut pohtimaan myös aikuisuuden ja vanhemmuuden olemusta lasten suojelijana. Lapsia on hyvä suojata aikuisten murheilta ja taata heille onnellisia hetkiä yhdessä läheisten kanssa, niin arjessa kuin juhlassakin. On hyvä itsekin pysähtyä hetkeksi nauttimaan yhteisistä hetkistä. Koskaan kun ei voi tietää, että mitä huominen tuo tullessaan.

Yhteinen mökkijuhannus on kovin rakas perinne, jota toivottavasti saamme vaalia vielä vuosia eteenpäin. (Eipä lapsia taida sitten enää teini-iässä kiinnostaa mökkeily sukulaisten seurassa..)

maria juhannus3

Grillin ääressä vierähti tovi jos toinenkin. Lepattavan liekin tanssi puiden lomassa on hypnoottista katseltavaa.

Eikä siinä, etteikö kaupunkijuhannuksessakin olisi puolensa. On ainakin vähemmän hyttysiä. Nyt on koko perhe enemmän tai vähemmän kutisevilla paukamilla varusteltu.

 

Ihanaa kesää kaikille, nauttikaa läheistenne seurasta!

Maria

Marakatti sai arvoisensa lastenjuhlat

Marakatti 10-v juhlat 029

Viikko takaperin Heidekenin piha oli aurinkoinen, tuoksui syreenin kukilta ja oli täynnä iloisia, nauravaisia lapsia.  Perhekeskus Marakatin 10-vuotissyntymäpäiväjuhlat keräsivät pihalle ja sisälle Marakattiin perhekeskuksen vakiokävijöitä, uusia tuttavuuksia sekä lähiseudun hoitopaikkojen lapsia ja aikusia.

Marakatti 10-v juhlat 101

Juhlien lomassa Heiskan nurmikoille levittäytyivät kirppispöydät ja -viltit täynnä ostajien aarteita. Myynnissä oli erilaisia lasten vaatteita, tarvikkeita, leluja ja kirjoja – jokaiselle jotakin.

Marakatti 10v osa 1 043

Marakatti 10v osa 1 027

Marakatti 10-v juhlat 146

Marakatti 10v osa 1 066m

Lapsille leikkipiha tuntui olevan yksi hauska paratiisi. Leikkimökin ja hiekkalaatikon seassa sai tehdä oman unelmatalon erilaisista materiaaleista, mm. tammenterhoista, puusta, paperista, liimasta ja nauloista. Unelmakoti-projektissa lapsi sai tehdä ihan mitä itse haluaa ja näin syntyi mm. veneitä, makuuhuoneita ja patsaita.

Marakatti 10-v juhlat 039

Marakatti 10v osa 1 081

Leikkipihalla sai myös puhaltaa saippuakuplia, leikkiä sekä istuttaa Viherlassilan kanssa herkkupuutarhaa. Juhlissa istutetusta puutarhasta kasvaa sitten kesällä maukkaita mansikoita, tomaatteja, erilaisia yrttejä – kaikkia ihania ja tuoreita herkkuja!

Mamma Marakatti jakoi juhlissa iiiiisoja haleja lapsille ja antoi samalla kotiin viemisiksi omia värityskuviaan. Mamman pehmoinen turkki sulki syliin kaiken ikäisiä lapsia, ja Mamma sai ihastuneita taputuksia ja huokauksia aina kierroksensa jälkeen.

Marakatti 10v osa 1 039m

Marakatti 10-v juhlat 051

Marakatti 10-v juhlat 044m

Keskipäivällä pihalle asteli ei Muumitalosta vaan Heidekenin ovesta itse Muumipeikko ja Pikku Myy! Pikku Myy piti huolen, että kaikki lapset ja aikuiset saivat kuulla uusimmat uutiset Muumilaaksosta ja kertoi omia kesävinkkejään lapsille. Pikku Myy kehotti lapsia katselemaan useammin taivaalle, siellä nimittäin voisi näkyä kesällä heidän oma lentoaluksensa!

Marakatti 10-v juhlat 138m

Sisällä Heidekenillä vietettiin päivän päätteeksi vielä kutsuvierastilaisuutta. Pienemmän piirin juhlissa juhlittiin tietysti kuin lapset konsanaan: oli täytekakkua ja karkkia, värikkäät mukit ja kahviakin kannustettiin juomaan pilleistä. Salin seinille oli kerätty perhekeskuksen kävijöiden kommentteja vuosien varrelta, mitkä ihastuttivat vieraita ohjelman ja kakun syönnin lomassa.

Marakatti 10-v juhlat 134

Synttäripäivä oli niin iloinen kuin Marakatti vaan voi olla. Milloinkas juhlitaan seuraavan kerran?

 

Perhekeskus Marakatti on täysi kymppi

Marakatti syntyi vanhempien tarpeesta jakaa vanhemmuuden iloja ja huolia toisten vanhempien kanssa. Vahva näkemys alusta asti oli, että Marakatti on kehittämisperhekeskus, josta hyötyvät myös MLL:n paikallisyhdistykset.

Marakatin toiminta käynnistyi joulukuussa vuonna 2005 Läntisellä Pitkälläkadulla lahjoituksien ja talkootyön avulla. MLL:n Varsinais-Suomen piiri oli pitkään etsinyt mahdollisuutta perustaa Turkuun lapsiperheille avoin kohtaamispaikka. Tämä mahdollistui kun Leaf ja Saku Koivu tekivät lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän lahjoituksen. Kun vielä MLL:n Turun yhdistys avusti merkittävästi käynnistymisvaiheen kustannuksissa, voitiin paikka avata hyvin lyhyen valmisteluvaiheen jälkeen.

Blogikuva3

Perhekeskustoiminta oli tuolloin MLL:ssä melko uutta ja alusta asti oli selvää, että Marakatissa toimintaa kehitetään ja kehitettyjä työmuotoja välitetään paikallisyhdistysten käyttöön. Paikka toimi myös Vauvaperhe-hankkeen kokeilupaikkana. Alussa toiminta koostui perhekahviloista, vertaisryhmistä ja lasten kerhoista.

Kun MLL:n Varsinais-Suomen piiri muutti Perhetalo Heidekenille 1.3.2008, muutti Marakatti mukana. Toiminnallisesti tilanne parani kun saatiin isommat tilat ja leikkipiha.

Blogikuva9

Perhekeskus Marakatti on Perhetalo Heidekenin käyntikortti

Perhetalo Heidekenin imagolle on tärkeää, että talossa kuuluvat lasten äänet ja askeleet. Pihapiirissä näkyvä leikkimökki ja leikkialue sekä vaunukatos, jossa usein on pitkä rivi vaunuja, kertovat tulijalle heti, että talo on aidosti perheiden talo. Perhekeskus Marakatti on perhetalon käyntikortti ja tärkeä osa talon julkisuuskuvaa.

MLL:n Perhekeskus Mara-katti Läntisellä Pitkälläkadulla oli vakiinnuttanut asemansa lapsiperheiden keskuudessa. Se siirtyi Perhetalo Heidekenille, jolloin sen käyttäjien myötä perhetalo tuli heti tutuksi suurelle määrälle lapsiperheitä.

Blogikuva7

Blogikuva5

Marakatti on keskeinen toimija monissa tapahtumissa, jotka kokoavat Perhetalo Heidekenille laajan joukon lapsia ja vanhempia. Perheiden Taiteiden yöhön osallistuu elokuussa noin tuhat kävijää, Marakatin jouluaamu kokoaa lähialueen päivähoitolapsia perheineen tunnelmalliseen joulun odotustapahtumaan Heidekenin pihalle ja Mamma Marakatin kissanpäivät on kesäkuinen pihatapahtuma lapsiperheille.

Blogikuva6

Perhetalossa käy paljon vierailijoita ympäri maata tutustumassa lastensuojelujärjestöjen yhteistyöhön. Tässä yhteydessä Marakatti on mielenkiintoinen tutustumiskohde, jossa voidaan esitellä käytännön toimintaa ja edistää kumppanuus perhekeskusmallin leviämistä.

Osoitus toiminnan tarpeellisuudesta on kävijämäärien ja toiminnan kasvu. Toimitilat kävivät keväällä 2013 ahtaiksi ja MLL:n Varsinais-Suomen piiri vuokrasi Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin omistuksessa olevan pienen puutalon (68 m2) Heidekenin pihapiiristä. Nyt kävijämäärät ovat vakiintuneet 10 000 kävijän kummallekin puolelle. Perhekeskuksen kävijät ovat tavallisia lapsiperheitä, pääsääntöisesti alle kouluikäisiä lapsia joko vanhempien tai heille läheisen aikuisen kanssa.  Perhekeskus Marakatin toiminta koostuu perhekahviloista, vertaisryhmistä, kerhoista, tapahtumista, retkistä ja koulutuksista. Sen sisällöt muuttuvat ja vastaavat aidosti perheiden tarpeisiin. Perheet ovat sekä osallistujina että tekijöinä omien voimavarojensa mukaan. Tämä osaltaan lisää kuntalaisen osallisuutta.

Blogikuva8

Blogikuva1

Kaupungin edustajat pitävät toimintaa tärkeänä ja toivovat sen laajentamista kaupunginosiin. Marakatin ohjausryhmässä on useaan otteeseen kuultu kaupungin ja seurakunnan työntekijöiden näkemyksiä toiminnan tarpeellisuudesta. Tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat edelleen vuonna 2016 MLL:n Turun yhdistys, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, vapaa-aikatoimiala ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Yhteistyötä tehtiin laajasti muiden järjestöjen ja yritysten kanssa.

Marakatissa panostetaan lasten mielipiteisiin, kommentteihin ja toiveisiin ja siihen, miten aikuinen (vanhempi tai työntekijä) kuulisi lasten toiveet paremmin ja huomioisi lasten näkökulman tilankäytöstä alkaen. Vuosien varrella on kokeiltu piirrustus- ja haastattelukyselyjä, valokuvauspalautteita, hymynaamatauluja. Pienikin vauva otetaan vastaan omana yksilönä ja vauvapalautteita kysellään vanhemman antamana vauvan näkökulmasta. Vuonna 2016 keskitytään lasten äänen kuulemiseen Marakatissa kehitetyn Huomaa minut! -havainnoinnin myötä.

Blogikuva4

Kuvien kommentit on kerätty vuosien varrelta kyselyistä sekä Huomaa minut!-havainnoinnista. Kuvat ovat Marakatin 10-vuotisesta historiasta niin Läntiseltä Pitkältäkadulta sekä Perhetalo Heidekeniltä.